Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä saa hyödyllistä tietoa joulunakin

Joulukinkku

Nimi on kinkussakin lupaus, eli sen pitää kuvata kinkkua riittävän hyvin. Esimerkiksi ”harmaasuolattu silavaton juhlakinkku” tarkoittaa sitä, että kinkku on suolattu suolalla, joka ei sisällä nitriittiä, ja että kinkusta on poistettu nahka sekä silava. Juhlakinkku voi sisältää potkan, mutta on muuten luuton. Muodoltaan juhlakinkku on kokonaisen kinkun kaltainen. Tuoresuolattua joulukinkkua puolestaan ei ole varastoitu pakastettuna ennen suolaamista. Joulukinkku voidaan myydä joko raakana tai kypsänä.

Ainesosaluettelosta selviävät joulukinkun valmistus- ja lisäaineet. Joulukinkkuun saa lisätä vain vettä, suolaa ja sallittuja lisäaineita. Yleensä kinkussa käytetyt lisäaineet ovat stabilointiaineita, fosfaatteja (esim. E 450 ja E 451), ja punasuolatussa kinkussa lisäksi säilöntäainetta nitriittiä (E 250) ja hapettumisenestoaineita (yleensä erytorbiinihappoa E 316). Jos kinkkuun on lisätty muita ainesosia, se on nimettävä kinkkuvalmisteeksi. Tällaisten kinkkuvalmisteiden lihapitoisuus on alhaisempi kuin kinkussa.

Lisäaineet ilmoitetaan käyttötarkoitusta kuvaavalla ryhmänimellä ja sen lisäksi joko lisäaineen omalla nimellä tai numerotunnuksella eli E-koodilla. E-koodi on lisäaineelle annettu numerotunnus sen jälkeen kun EU on arvioinut lisäaineen turvalliseksi ja hyväksynyt sen elintarvikekäyttöön.

Viimeinen käyttöpäivä kypsän kinkun pakkauksessa tarkoittaa päivää, jolloin kinkku on tarkoitettu viimeistään nautittavaksi. Pakkaukseen merkitty säilytysohje on tarkoitettu noudatettavaksi myös kotijääkaapissa.

Alkuperämaa on merkitty kinkkuun, jos sen valmistuksessa on käytetty ulkomaista lihaa.

Piparkakku

Ainesosaluettelossa voidaan käytetyt mausteet ilmoittaa pelkästään ryhmänimellä ”mausteita”, mikäli niiden yhteismäärä on enintään 2 % tuotteesta. Mikään piparkakkumauste ei ole yleisesti allergisoiva, eikä niitä sen vuoksi tarvitse välttämättä ilmoittaa omalla nimellään.

Varoitusmerkintä esim. mantelista tai pähkinästä tehdään pakkaukseen siinä tapauksessa, että sitä joutuu tuotteeseen tahattomasti esim. tuotantolinjalta, jossa käsitellään myös mantelia tai pähkinää sisältäviä tuotteita, eikä linjaa ole mahdollista puhdistaa.

Parasta ennen – merkintä pakkauksessa tarkoittaa, että ainakin siihen asti piparkakku säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet kuten ulkonäön, hajun ja maun. Mitä todennäköisimmin piparia voi nauttia vielä kauankin tämän päivämäärän jälkeen. Käyttökelpoisuuden voi todeta omin aistein; haistamalla ja maistamalla.

Alkuperämaa tarkoittaa monista ainesosista koostuvissa tuotteissa samaa kuin valmistusmaa. Suomalaista valmistusta ja alkuperää halutaan joskus korostaa symboleilla, Hyvää Suomesta – joutsenlipulla tai Avainlipulla. Molemmilla merkeillä varustetut tuotteet on valmistettu Suomessa. Joutsenlipputuotteiden raaka-aineista pitää vähintään 75 % olla suomalaista; eläinperäisten raaka-aineiden (liha, kala, kananmuna ja maito) kuitenkin 100 %:sesti.

Avainlipputuotteiden kotimaisuusastevaatimus on 50 % omakustannushinnasta. Kotimaisuusastetta laskettaessa otetaan huomioon kaikki ne kustannukset, jotka syntyvät tuotteen suunnittelu-, valmistus- ja pakkausvaiheissa. Eläinperäisille raaka-aineille ei ole erityisvaatimuksia kotimaisuuden suhteen.

Jos jouluruokien pakkausmerkinnät askarruttavat tai ne on merkitty niin pienellä, ettei niistä ei saa selvää, kannattaa ottaa yhteyttä omaan kunnalliseen elintarvikevalvontaan, käytännössä terveystarkastajaan. Kunnallisen elintarvikevalvonnan tehtävänä on huolehtia alueellaan elintarvikkeiden valmistuksen, myynnin ja tarjoilun valvonnasta, sekä välittää muut valitukset asianomaisten kuntien valvottaviksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteystiedot löytyvät Eviran internetsivuilta:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/palautetta_elintarvikkeista/