SILLÄ ON VÄLIÄ, MITÄ JUOT

Mikä juoma? Nimi ja ainesosaluettelo kertovat.

Juomien ainesosaluettelosta saat runsaasti hyödyllistä tietoa – varsinkin kun samalla nimellä myytävien juomien koostumus voi vaihdella paljon. Tutki siis ainesosaluettelo tarkasti. Vain muutamien juomien nimestä ja koostumuksesta on laissa säädetty. Näitä ovat täysmehu, mehu, nektari, luontainen kivennäisvesi, kivennäisvesi ja lähdevesi.

• Täysmehu on – kuten nimi kertoo – hedelmistä, marjoista tai kasviksista puristamalla saatua mehua. Kaikki täysmehut ovat ”sata prosenttisia”.
• Mehujen täysmehupitosuus on vähintään 35 %
• Mehujuomien koostumusta ei säädellä, mutta niiden pitää sisältää täysmehua ja siitä täytyy olla merkintä.
• Nektareiden hedelmä- tai marjapitoisuus on 25–50 %. Lisäksi ne sisältävät vettä ja sokeria.
• Luontaisten kivennäisvesien kivennäisainesisältö on peräisin maanalaisista vesikerrostumista, muihin kivennäisvesiin ne lisätään. Euroopassa luontaisia kivennäisvesilähteitä on runsaasti, Suomessa vain yksi hyväksytty pullottamo.
• Maustetut kivennäis- tai lähdevedet voivat sisältää aromeja, säilöntäaineita, happamuudensäätöaineita, värejä ja fruktoosia sekä kevytversiot makeutusaineita.

Juomissa sallitut lisäaineet, värit ja makeutusaineet sekä niiden käyttömäärät on säädetty EU:ssa. Mitä luonnollisempi tuote on kysymyksessä, sitä vähäisempää näiden aineiden käyttö on. Esimerkiksi appelsiinitäysmehussa ei ole lisäaineita, kun taas appelsiininmakuisessa kevytjuomatiivisteessä on runsaasti lisäaineita, aromia ja makeutusaineita. Taikka kivennäisvesi, ei lisäaineita – mansikanmakuinen kivennäisvesipohjainen juoma, runsaasti lisäaineita ja aromia.

Juomat taulukko (pdf)

Vesi on paras juoma

Normaaleissa olosuhteissa tarvitset päivässä noin 1–1,5 litraa nesteitä. Vesijohtovesi on Suomessa hyvälaatuista ja se onkin suositeltavin janojuoma. Monissa muissa juomissa on ainesosia, jotka eivät edistä terveyttä. Pakkausmerkinnöistä näet juomien sisältämän energian, sokerin, hapon, kofeiinin sekä rasvan ja alkoholin määrät.

Sokeri lisää juomien energiapitoisuutta sekä altistaa painon nousulle ja hampaiden reikiintymiselle. Hampaillesi on haitallisinta, jos nautit lyhyin väliajoin juomia, joissa on sekä sokeria että happoja. Monet juomat, kuten hedelmämehut ovat erittäin happamia. Jos juoman happamuusastetta kuvaava pH-arvo on alle 5,5, aiheuttaa sen toistuva päivittäinen nauttiminen hammaskiilteen ohenemista.

Pakkausmerkinnöistä ei yleensä löydy tietoja juomien pH:sta. Eritoten sitruunahappo (E330) sekä omenahappo (E296), askorbiinihappo (E300) ja fosforihappo (E338) lisäävät monien virvoitusjuomien, myös light-versioiden ja muiden mehujen happamuutta.

Rasvaa taas on erityisesti nestemäisissä maitovalmisteissa. Se lisää juomien energiapitoisuutta, altistaa lihomiselle ja tuo ruokavalioon kovaa tyydyttynyttä rasvaa. Myös rasvan määrän löydät useimmiten pakkausmerkinnöistä, vaikka ravintosisällön ilmoittaminen ei olekaan pakollista elintarvikkeissa.

Käytä turvallisesti

Eräät elintarvikkeet sisältävät varoitusmerkinnän tai käyttöohjeen, jotka ohjaavat tuotteen turvallista käyttöä. Hyvänä esimerkkinä ovat runsaasti kofeiinia sisältävät energiajuomat. Käyttöohjeessa todetaan, että energiajuomaa ei suositella lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille henkilöille. Lisäksi käyttöohjeesta voit tarkistaa juoman suurimman vuorokautisen käyttömäärän.

Varoitusmerkintä onkin paikallaan, koska lapsille, kofeiiniherkille ihmisille ja raskaana oleville naisille kofeiini saattaa aiheuttaa jo pieninä annoksina aineen tunnettuja haittavaikutuksia, kuten kofeiinisietokyvyn lisääntymistä, vieroitusoireita, ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unihäiriöitä.

Lisää tietoa energiajuomista ja kofeiinista sekä energiajuomien turvallisuudesta löydät Eviran sivuilta.

Myös aspartaamilla makeutetuissa tuotteissa on varoitusmerkintä ”sisältää fenyylialaniinin lähteen”. Tämä merkintä on niitä henkilöitä varten, jotka sairastavat erittäin harvinaista aineenvaihduntasairautta, fenyyliketonuriaa (PKU).

Luettelon kaikista elintarvikkeissa edellytetyistä varoitusmerkinnöistä löydän tämän linkin takaa.

Alkoholikaan ei ilman pakkausmerkintöjä

Alkoholijuomien pakkausmerkintävaatimukset ovat pääosin samat kuin muidenkin elintarvikkeiden. Jos juomassa on alkoholia yli 1,2 tilavuusprosenttia, pakkauksesta löytyy alkoholipitoisuus, mutta ainesosaluettelo ei ole pakollinen. Varsinaisia alkoholijuomia ovat lainsäädännön mukaan juomat, joissa on alkoholia yli 2,8 tilavuusprosenttia. Niiden markkinavalvonnan hoitaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira

Alkoholijuomiin kuuluvat mm. siiderit, oluet, viinit ja tislatut juomat. Puhekielessä puhutaan usein viinistä, kun tarkoitetaan kaikkia hedelmä- ja marjaviinejä. Virallisesti termi ”viini” kuuluu kuitenkin ainoastaan rypäleviineille.

Alkoholijuomien yleisimmät yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat on merkitty pakkaukseen erillisellä merkinnällä. Merkintä on aina sekä suomeksi että ruotsiksi. Alkoholijuomissa näitä ainesosia ovat:

• Oluissa viljaraaka-aineesta tuleva gluteeni
• Viineissä ja siidereissä säilöntäaineena käytettävä sulfiitti
• Eräiden juomien valmistuksen apuaineena käytettävät kirkasteet, joita ovat muna-, maito- ja kalavalmisteet. Ilmoitetaan viineissä vuoden 2011 alusta alkaen

Jos juomapakkaukseen on tehty vapaaehtoinen ainesosaluettelo, erillistä allergeenimerkintää ei tarvita.

Muistathan, että alkoholijuomasekoituksissa voi olla runsaasti kofeiinia. Jos kofeiinia on enemmän kuin 150 mg/l, siitä mainitaan pakkauksessa (”korkea kofeiinipitoisuus” sekä kofeiinin määrä mg/l) – aivan kuten elintarvikkeissakin.

Alkoholijuomat sisältävät runsaasti energiaa. Vaikka juomien energiasisällön ilmoittamista pakkauksessa ei edellytetä, osa valmistajista on kuitenkin merkinnyt sen vapaaehtoisesti. Jos alkoholijuomaa markkinoidaan termillä ”kevyt”, ”light” tai vastaava, sen energiapitoisuus on vähintään 30 % pienempi kuin vastaavan muun tuotteen.